torstai 29. maaliskuuta 2012

Kymmenen pientä ilonaihetta

Kuva: Venla Räisänen.
CV:ni sen paljastaa. Olen ollut elämäni aikana kahdeksassa eri työssä. Olen myynyt kuumasinkittyjä nauloja, sekoittanut drinkkejä, toteuttanut viisivuotiaille luontosuunnitusta ja purkittanut tuhansia litroja puolihimmeätä maalia. Joskus tuntuu, että on ennenkuulumatonta, että joku on pitänyt jokaisesta työstään. Minä olen. Miksi?

1. Taksimatkat työpaikalle olivat kivoja, kun taksin ikkunasta näkyi aamu-usvaa ja kurkia puistossa.
2. Olin saanut perehdyttäjän, jolla oli samanlainen hiustyyli kuin minulla.
3. Asiakas tuoksui Laura Biagiottin Lauralta.
4. Sain Paha-Pekka-nimisen perintökasvin edelliseltä työntekijältä.
5. Kävelin metsäpolkuja pitkin - myös sadepäivinä tuli helposti liikuntaa.
6. Opin italiaa, hollantia, tanskaa ja elekieltä.
7. Keskustelimme asiantuntevasti kynsilakoista miespuolisen työkaverin kanssa.
8. Ensimmäisellä viikolla oli ohjattu taiji-tunti.
9. Laminointikoneen käyttö oli mykistävän hienoa.
10. Joka aamu käänsin Viivi ja Wagnerin työkaverilleni englanniksi.

Ehkä salaisuuteni onkin se, että yksikään syy, joka saa työn maistumaan kivalta ei mielestäni ole liian pieni. Sitä paitsi, mitä enemmän kiinnitämme huomiota positiivisiin asioihin, sitä enemmän alamme huomata niitä ympärillämme. Kokeile vaikka.

Venla Räisänen
Kirjoittaja on y-sukupolven kokovartaloinsinööri, joka ei maanantaisinkaan syö ihmisiä aamupalaksi.

1 kommentti: